Pyrähdimme suoraviivaisesti läpi Sambian yhden pysähdyksen taktiikalla, pääkaupunki Lusakassa piti viettää yksi yö ennen kuin pääsimme jatkamaan kohti lopullista määränpäätämme Livingstonea. (Jälleen kerran nimetty herra David Livingstonen mukaan, ylläri pylläri..) Bussimatkat olivat ensimmäistä kertaa miellyttäviä, sillä bussit olivat uusia ja Lasselle oli riittävästi jalkatilaa.
Livingstonessa, Victorian putousten kupeessa, olemme olleet viikon päivät. Jos joku joskus törmää tänne niin voimme suositella Jollyboys-hostellia – varmasti kaupungin paras maja. Ruoka oli loistavaa ja uima-allas virkisti läkähdyttävän kuumia päivä mukavasti. Livingstonessa on valinnanvaraa aktiviteettien suhteen. Koskenlasku on täällä isoin laji, mutta jätimme sen tuonnemmaksi odottamaan Uutta-Seelantia. Sen sijaan hypähdimme äitien ja ehkä vähän omaksikin kauhistukseksi Victoria Falls:n 111m korkealta sillalta benji-hypyt (kuulemma maailman 3. korkein benjihyppypaikka). Kaupanpäällisinä kokeilimme tandem-rotkokeinua ja vaijerirataa rotkon poikki. Aivan hulvattoman hurjia huveja! Videoaineistoa löytyy facebookista:)
Alla myös muutama kuva Victorian putousten kansallispuistosta, jota kävimme ihailemassa myös rajan takana Zimbabwessa. Kuivan kauden vuoksi putouksissa virtaavan veden määrä on vain kymmennesosa huippuvirtauksesta, mutta kaikesta huolimatta aika häkellyttävä näky – ja ovathan putoukset yksi maailman seitsemästä luonnonihmeestä.
Safarin jäljiltä olimme elänkylläisiä, mutta sarvikuono oli vielä jäljittämättä. Niinpä koko ”Big fiven” bongataksemme kävimme vielä yhdellä safariajelulla Mosi-o-Tunan kansallispuistossa aivan putouksien kyljessä. Meitä onnisti ja pääsimme kohtaamaan kuonosarvet kävellen ja vieläpä koko seitsemän yksilön lauman, joka alueella asustaa. Mikä sarvi, mikä kuono!
Katos, teilläkin on komee trippi menossa! Hyviä kohdevalintoja, Afrikassakin on varmasti välillä aikalailla haastetta. Lisäks rohkea veto tehdä tuo kumppanin kanssa. Varmasti tekee hyvää parisuhteelle, tavalla tai toisella.
VastaaPoistaJoo, vähän joutui siirtään valmistumista, mut ei kaduta ei :) Eikä kesäduunirahoja paremminkaan vois käyttää. Skydive-kurssi oli kyl yks elämäni parhaista ideoista. Toi teidän benjikohde näyttää kans siistiltä. Itehän en oo koskaan benjiä edes koittanut. Aina festareilla se 50 euroo matalasta nosturista ei oo innostanut, mut tuollaisesta maksaiskin jo mielellään sen mitä se sitten ikinä kustantaakaan. Tuntui varmaan nykäisy mukavasti vatsassa :)
Nauttikaa nyt ku voitte kokonaan skipata Suomen talven. Mä palaan jouluks kotio mut keväällä sit taas!
Turvallista reissunjatkoa!