Bocasista matkustimme bussilla Boqueten kaupunkiin, joka on mielenkiintoisesti sekä
eläkeläisten että reppureissaajien keskittymä Panamassa.
Eläkeläiset on paikalle houkutellut jokunen vuosi sitten julkaistu
yhdysvaltalainen matkailulehden artikkeli, joka kruunasi Boqueten
ensimmäiselle sijalle parhaana eläköitymispaikkana. Travellerit
puolestaan saapuvat alueelle mitä ilmeisimmin tulivuorien, kuumien
lähteiden, koskenlaskun ym. urheilun, kasvavan hostellibisneksen ja
rennon meiningin vuoksi. Meille Boquete oli tavallaan matkan varrella
takaisin Panama Cityyn, joten pysähdyimme sinne pariksi päiväksi.
|
Boqueten kukkuloita ja Panaman korkein kohta Volcan Barú |
Boqueten tietämillä sijaitsee
toistasataa kahviplantaasia ja alueella tuotetaan suurin osa Panaman
kahvista. Kilpailuetuna muihin alueisiin nähden Boqueten volkaaninen
maaperä ja 1500m korkeus luovat otollisen maaston kahvin
kasvatukseen. Koska juomme paljon kahvia, mutta emme tiedä sen
alkuperästä juuri mitään, käytimme tilaisuuden hyväksi ja
kävimme tutustumassa kahvin tuotantoon eräällä Boqueten
pienplantaasilla. Kyseisen plantaasin teki erityiseksi se, että omistaja
oli itse nikkaroinut kaikki kahvin tekoon tarvittavat koneet käyttäen
osia mm. jeepistä ja pesukoneesta, mutta niin vaan nämä
erikoisluomukahvipavut menevät kaupaksi maailmalle parhaimmillaan 300$
kilohintaan. Aamupäivän kierroksen aikana opimme niin monta
faktaa kahvista, että olemme jo unohtaneet puolet niistä, mutta
muutama tiedonjyvä jäi taskuunkin. Ja kahviahan ei sitten saa
säilyttää jääkaapissa – sen aromit menevät pilalle.
|
Kahvipensaita |
|
Kahvin marjoja (sisällä pavut) |
|
Tee-se-itse paahtokone |
Loput ajastamme Panamassa vietimme
Tyynenmeren valkohiekkaisilla rannoilla Las Perlasin saaristossa.
Neliökilometrin kokoinen pikkusaari Isla Contadora oli huomattavasti fiinimpi paikka kuin Bocas del Toro, ja se tarjosi loppureissulle mielimäämme luksusta. Taisimme olla saaren
ainoat reppureissaajat, eikä saarella ylipäänsäkään ollut
paljoa väkeä, joiltain osin paikka oli jopa aavemaisen hiljainen.
Päiväohjelmamme sisälsi rannalla loikoilua, murkinointia ja
jääkiekon mm-kisojen katselua! Löysimme netistä kohtalaisen hyvää
livekuvaa leijonien peleistä Youtube livestä, mutta selostaja kuulosti pahasti anemisoituneelta Arnold Schwarzeneggeriltä. Onneksi löysimme toiselta sivustolta
Mertarannan selostuksen taustalle ja Tyynenmeren kisastudio oli valmis!
|
Las Perlasin rantaviivaa |
|
Hotellin kattoterassi |
|
Vuokrasimme päiväksi mukavan menopelin |
Tänään aloitamme miltei viikon mittaisen kotimatkamme. Takana on 2,5kk seikkailua latinalaisessa Amerikassa. Tuskin paljoa menee vikaan arvioidessamme, että bussissa istuttuja kilometrejä kertyi lähes 10 000. Muutakin ehdimme onneksi tehdä ja paljonhan tässä on tullut nähtyä, mutta niin kuin alhaalla oleva reittikuvakin paljastaa, maanosa on valtava ja paljon jäi vielä näkemättä (kuten Patagonia ja koko Brasilia). Kokemamme pohjalta voimme sanoa, että Etelä-Amerikka on mainio manner reppureissailuun: paljon tekemistä ja näkemistä, liikkuminen on halpaa ja laadukasta ja hyviä hostelleja on joka paikassa. Jos yksi maa pitää nostaa ylitse muiden, on se varmaankin Bolivia. Lisäanalyysia myöhemmin - nyt on mentävä nukkumaan, huomenna on aamulento ja herätys ennen viittä. Adios!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti