Iguazu Falls ja Paraguayn pyrähdys

Buenos Airesista jatkoimme matkaa ylellisesti pitkänmatkanbussilla, jonka taso oli maineensa veroinen. Matkasimme toiseksi parhaassa ”Cama”-luokassa, ja vaikka emme koskaan lentokoneen business-luokassa olekaan lentäneet, niin taso oli varmasti samaa luokkaa. Istuimen sai mukavasti lähes vaakatasoon, elokuvat pyörivät tauotta ja ruokaa ja juomaakin tarjoiltiin, joten viidentoistatunnin matka pampan halki oli suoranainen nautinto. Vain kuuluisa bussibingo jäi puuttumaan.

Maisemaa Argentiinan pampalta

Lokoisaa menoa.

Aamulla saavuimme hyvin nukkuneina Puerto Iguazuun, Argentiinan koilliskärkeen Brasilian ja Paraguayn rajojen tuntumaan. Ilmeinen syy tälle pitkälle matkalle oli Iguazun vesiputoukset, jotka ehdottomasti halusimme nähdä. Ilma oli kuuman kostea, suorastaan hikisen nihkeä ja vesiputousten läheisyyden saattoi aistia Puerto Iguazun kaupungissakin, jossa itsessään ei ollut mitään viehätystä, vain lukuisia hostelleja ja hotelleja valtavien turistimassojen majoittamiseksi. Putoukset olivat kaupungista käsin helposti saavutettavissa, 30min bussimatkan päässä. Muutoinkin Iguazun luonnonpuiston infrastruktuuri oli kehittynyttä ja vesiputousten ihmettely oli tehty helpoksi ja miellyttäväksi. Alueella risteili monenlaisia kävelyreittejä, joiden varrella olevista näköalapaikoista putouksia pääsi ihailemaan kymmenistä eri kuvakulmista.

 

Puistossa pääsi sukkuloimaan junalla Puuhamaan tapaan

Näätiä reitillä.

Ja niin, itse putoukset. Ne olivat aivan hämmästyttävän kauniit. Valtavat vesimassat valuivat vuolaina edessämme isoina ja pieninä noroina muodostaen silmiä hivelevän näyn. Eeva tykkäsi enemmän urkupillimäisistä kaukoperspektiiveistä, kun taas Lasse oli liekeissä Garganta del Diablo (= paholaisen kita) -putouksen yllä, jossa puolet koko joen vedestä virtaa 150m leveänä U-kirjaimen mallisena valtavana ryöppynä 82 metriä alas pauhaten kuin paholainen ja vihmoen vettä ämpärikaupalla katselijoiden kasvoille.

Eevan suosikkeja

Suosikkeja

Perspektiiviä

Lassen Devil´s Throat

Vasemmalla Argentiina, oikealla Brasilia.

Koska meillä oli niin mukavaa, menimme seuraavana päivänä vielä Brasilian puolelle putousten äärelle. Sieltä aukeni parempi kokonaiskuva sadoista putouksista, mutta veden voimaa ei päässyt kokemaan niin läheltä. Kannatti kuitenkin käydä, ja pääsimmepä käymään Brasilian maan kamarallakin, vaikka sinne ei ollut edes tällä reissulla tarkoitus mennä.

Lähes koko kokonaisuus Brasiliasta katsottuna

Jännän äärellä taas

Ei myöskään ollut suunnitelmissa mennä Paraguayhin tahi Chileen, mutta menimmepä pikkusen kuitenkin. Paraguaissa kohteemme oli pääkaupunki Asuncion, jonne otimme bussin rajakaupunki Ciudad del Estestä kulkien lähes koko maan poikki lännestä itään. Paraguay on Etelä-Amerikan toiseksi köyhin maa ja sen huomasi maaseudun läpi körötellessä. Maa on varsin vähän matkattu ja suurempien valttikorttien puuttuessa mekin tyydyimme lyhyeen visiittiin. Kävimme illallisella Asuncionin viihtyisässä vanhassa keskustassa – nautimme torin äärellä paikallisherkkuja Chipaa ja Sopaa (maissimunakokkelisipulipaistoksia) paragualaisen oluen kera. Illan pimettyä jatkoimme Lasse Travelsin meille varaamaan edulliseen yösijaan Asuncionin kansainvälisen lentokentän lähtöaulaan. Olihan siinä ihan hyvä nukkua ja odottaa varhain aamulla lähtevää Chilen lentoa.

(Detaljina tähän erinomaiseen matka-ja majoitusjärjestelyyn mainittakoon meille yllätyksenä tullut lentoyhtiön kallis matkatavarapolitiikka, jonka johdosta vietimme aamun tunnit survoen rinkkojemme sisältöjä päiväreppuihimme ja pukiessamme yllemme mahdollisimman paljon ja painavia vaatteita (vaelluskenkiä, takkeja taskut täynnä rojua ym.) välttyäksemme maksamasta liiasta ruumaan menevästä tavarasta. Aika kuuma siinä tuli, mutta säästimme pitkän pennin!)

Ciudad Del Esten ruuhkamaisemaa

Lasse maissimättöä odottamassa. Huom. jääsangossa viilentyvä iso olut (litra!)